Kuussa tapahtuu

 

Yks kaks yllättäen, möllöttävästä Kuusta on tullut häirikkö tiedeyhteisölle. Ensin sen havaittiin, ohoh, olevankin Maan atmosfäärissä. Sitten tieteilijöille tuli kiire selvittää mysteeriset, selittämättömät valonvälähdykset Kuun pinnalla.

 

Englanniksi ne nimetään, ‘The transient luminous lunar phenomena’, ja nuo oudot välähdykset ilmenevät useita kertoja viikossa, samalla lyhyen aikaa valaisten osia Kuun pinnasta ennenkuin katoavat. Kummallisesti taas toiset kohdat väliaikaisesti pimenevät (?).

 

Kuitenkaan tieteellä ei taaskaan ole antaa selitystä näille lyhyille välähdyksille. Tiede ei tarkkaan tiedä miten nämä ilmiöt Kuussa syntyvät. Mutta selitystä löytyy: esimerkiksi meteorin isku saattaisi todennäköisesti aiheuttaa lyhyen loiston, sanovat saksalaiset astronomit Julius-Maximilians-Universität Würzburg’ista.

 

No entäpäs seuraavaksi? Mysteerinen, laaja materiamassa on havaittu meidän aurinkokuntamme suurimman kraaterin alla — Kuun etelänavan Aitkenin altaassa.

 

Mitä siellä sitten onkaan – ja mistä se sinne tulikaan – niin siellä on valtava, tiheä massa. Tässä kohtaa alkaa taas miettiä NASA:n satuja: nyt kun tekniikka kykenee parempaan havainnointiin, koko ajan tulee uusia faktoja, jotka ovat ristiriidassa tai sitten omituisen uudentyyppisiä löytöjä. No, Kuussahan ei käyty. Piste.

 

Edellämainitun vahvistaa myös ex- pilotti: kun nyt arvailevat, olisiko tuo möykky metallijäämiä törmänneestä asteroidista, mikä samalla aiheutti kraaterin, niin entinen CIA:n lentäjä John Lear toteaa: “Kaikki mitä olet kuullut Kuusta on valetta.”

 

Ja nyt, Kuu on kuulemma kutistumassa – ja tärisee, kuten on tehnytkin, uusimman NASA:n datan mukaan.

 

Viimeisimmän vuosikymmenen aikana tiedemiehet ovat tulleet johtopäätökseen, että samalla kun Kuun sisäosa kylmeni, se kutistui kuin rusina. Se jäi ikäänkuin revityksi kallioseinämineen, joita kutsutaan "työntymisvioiksi", joita löytyy kaikkialla sen pinnalla.

 

Jaaha. Vale – emävale – NASA ... Mitäs jos katsotaan Raamatusta – Kristuksen sanoina: ”Ja on oleva merkit auringossa ja KUUSSA ja tähdissä” (Luuk. 21:25)

 

Milloinkahan tuo tapahtuu? Vai tulinko jo kertoneeksi ...

 

”Ja minä näin auringon ja kuun kammiot, josta ne lähtevät ja jonne ne palaavat uudestaan, ja niiden paluun, ja kuinka toinen on toista mahtavampi, ja niiden kiertoradat, ja kuinka ne eivät jätä kiertorataansa, ja ne eivät lisää mitään kiertorataansa, eivätkä poista siitä mitään, ja ovat uskollisia toisilleen sen valan mukaan, jolla ne ovat sidotut toisiinsa.” -Eenokin Kirja, luku 41.

 

Olli-Pekka Tuikkala

 

Lähteet:

Raamattu