Mikrosirutusmaratonin kalkkiviiva häämöttää

 

Kehitys kehittyy. Ja nyt olemme erään härpäkkeen osalta jo melkein finaalivaiheessa.

 

Ensiksi tuossa ”projektissa” tehtiin päätason ajoitusvirhe: alettiin tuomaan itse lopputavoitetta heti kansan nieltäväksi. Huonostihan siinä kävi – mekkala oli hirveä, ja nk. ”tavoitetila” siirtyi vuosikymmeniä kauemmaksi.

 

No, sinnikkäällä ja periksiantamattomalla on yleensä myös ”aikaa”: alettiin tuomaan tätä mikrosirujen implantointia kohti arkipäivää, mm. istuttamalla niitä lohikaloihin, jotta niiden vaellusta voitiin seurata. Korkeasaaren eläimiäkin turvamerkittiin, siru- korvanappeja käytettiin sikojen teurastuksessa – ja mm. Ranskasta saaduissa muovilärpäkkeissä lehmän “sosiaaliturvatunnus” merkittiin tuohon korvamerkkiin viivakoodilla. 

 

Mutta ”ihmistä lähemmäs” oli se varsinainen ohjelma: lemmikkikoirat ja -kissat alkoivat saada mikrosiruja ”rokotettuina” niskanahkansa alle: jos eläin katosi, keruupisteistä sitten yleensä tuli soitto – omistajalle. Eli tavallaan osa ihmisen elävää maailmaa oli jo ”valvonnan” piirissä.

 

Flexim- kulunvalvontajärjestelmää käytetään suurten tehtaiden ja laitosten henkilöiden seurantaan. Avaimenperää muistuttavassa muoviläpyskässä on siru sisällä. Siinä on myös rahakorttiominaisuus. Lindström Lainatekstiili Oy kertoi: “Mikrosiru (vaatteessa) ei ole kulun tai työajan seurantaväline – se vaikuttaa ainoastaan vaatteen lajitteluun”. Hobby Hall’in Magellan Trailblazer GPS-merkkisellä satelliittinavigaattorilla, matkapuhelinta muistuttavalla laitteella, voi satelliittipeilauksella rekisteröidä kulkureittinsä koordinaatit, jolloin esim. sankassa metsässä löytää helposti haluamiinsa kohteisiin. Paikannuksen tarkkuuden parantamiseen käytetään Suomen Yleisradion välittämää korjaustietoa (Keskisuomalainen, 20.4.1995, s.11, “Satelliitti antaa tiedon sijainnista”).

 

Turun Poliisilaitoksen Pati-projektilla (paikantamis- ja tiedonsiirto) taas tutkittiin Gps- satelliittipaikantamisjärjestelmän soveltuvuutta poliisiautoihin. Autosta tuli liikkuva poliisiasema täysin varustuksin. Poliisitalon hälytyskeskuksen isolta näyttöpäätteltä seurataan kartalta autojen sijaintia; jos poliisiauto esim. varastetaan, sen tietokoneohjelmisto pystytään tuhoamaan etäkäskyllä; tekniikka ja valmiudet ovat jo olemassa (Tietoviikko 24.2.1995, “Pati tekee autosta poliisiaseman”, s.15).

 

Amerikkalainen tutkimuslaitos MIT jopa unelmoi: ”lämmitysjärjestelmä reagoi, kun ihminen astuu sisään huoneeseen. Korvan takana oleva tietokonenappi kerää salamannopeasti satelliitin kautta tiedon matkailunähtävyydestä, jota ihminen katselee. “Ne ovat jo täällä, nyt. Kyse on soveltamisesta”, johtaja N. Negroponte sanoi (Talouselämä 35/1995 s. 38, “Bitit valtaavat koko elämän”).

 

Mutta kun se lopullinen päämäärä oli vielä ”syvällisempi”: saksalaiset poliisit olivat sanoneet Teletrack Oy:n tj Seppo Luoteelle, että pääpaino ei ole autoissa vaan henkilösuojauksessa suurkaupunkien ryöstö- ja kaappauspaineissa. Ko. artikkelin kirjoittaja Mikko Haljoki oli ajan tasalla sanoessaan: “Teletrack-järjestelmän kohdalla tuskin koskaan tullaan hövelisti kertomaan kansalle, mitä kaikkea osataan, missä kaikkialla laitteita on ja mitä kaikkea niillä saadaan aikaan” (Pirkka 5/95, s.36)

 

No niin. Mites tänään? Ehkä ”juoksevat kuvat” puhuvat jälleen enemmän kuin tuhannet sanat: SMHP teki hyvän koosteen jossa taas lähdetään liikkeelle vanhempien kierosta syyllistämisestä, ja kliimaksina tullaan Israelin pääministeri Netanjahun lasten sirutusvaateisiin. 

 

Mutta kun sillä kolikolla on se toinenkin puolensa. Kun SMHP otsikollaan kysyy, mikrosiruttaisitko lapsesi, niin vedän heti videolla annetun esimerkin sitten ääriversioonsa: kun vapaamuurarijärjestöt tarjoavat huolestuneille vanhemmille varmuutta ja tietoisuutta lapsistaan uudella ”rekisterillään”, jossa paikkatiedon lisäksi lapsesta löytyy koko sosiaalis- ruumiillinen CV, DNA- asiat jne. – niin muistuuko kenelläkään mieleen erään Suomessakin vaikuttavan (auto)tavaraliikkeen katalogi: kuvasta näet tarpeesi, jolla on yksilöivä ID. Voit katsoa netistä sen saatavuuden lähiliikkeestä. Ja kun lopulta noudat tarpeesi, ”paikannat” sen tuolla koodilla oikeaan hyllypaikkaan = pedofiilin ”nettikauppa” – joiden vaaraa Netanjahun vaateen vastustajatkin olivat aiheellisesti pelänneet.

 

Jos/kun implantoitava mikrosiru on SE raamatullinen Pedon Merkki (Ilm. 13:16-18), niin se ei ole pelkästään maanpäällisen elämän vaara. Se on myös iankaikkinen kadottaja.

 

”Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin” (Ilm. 14:9-11).

 

Olli-Pekka Tuikkala

 

Lähteet:

Raamattu