Mikä lapsiamme
vaivaa?
Joku saattaa ajatella, miksi Pukki tutkii niin paljon
lääketieteeseen ja rokotteisiin(kin) liittyviä asioita. Joskus on vain tehtävä
niin – saadakseen edes jotain käsitystä siihen mitä ympärillä tapahtuu.
Ja nyt en puhu pelkästään muun maailman asioista – vaan niistä
joita kohtaan päivittäin: nuorimmalla pojallani havaittiin se todellisuus,
ettei hänellä ole kilpirauhasta ollenkaan. No, niin kauan kuin Suomessa saa –
ja vapaasti ja edullisesti – tyroksiinia, se ongelma hoituu yhtä helposti kuin
päivittäinen syöminen.
Mutta toiseksi nuorimman pojan osalta tutkimukset jatkuvat
tiiviisti edelleen. Kevään yhteenvetokokouksessa oli yli kymmenen asiantuntijaa
paikalla – ja syyt jäivät edelleen auki. Mistäkö kysymys?
Anoppini työskentelee alakoulu- opettajana, ja hän totesi
näistä pienemmistä: ei mitään huolta kenestäkään: kaikilla motoriikka toimii ja
myös kommunikointi jne. Eli olisimme siis onnekkaita, kun kolme pienintä ovat
kaikki täysin ok.
Mutta: reilusti yksivuotiaana toiseksi nuorimmalla alkoivat ”uudet”
tavat: mikäli hän koki vastoinkäymisen tai muun harmia aiheuttavan, hän alkoi
TODELLA voimallisesti hakkaamaan päätään lattiaan. Se piti aina lopettaa saman
tien tiukalla otteella – koska joka isku muistutti samaa kuin lattialle
putoaminen. Ja sitä rataa alkoi muutakin erilaista ilmetä ...
Nyt: tutkimuksissa on siis edetty ja asioita saatu
eteenpäin. Eilen käytimme poikaa puheterapiassa. Terapeutti halusi ensin
jutella muutaman asian kanssani. Kun vastailin kysymyksiin seikkaperäisesti,
niitä kysymyksiä tuli yhä lisää ja lisää. Lopulta aloin katsella kelloa
ajatuksin, että ehtiikö tässä pojan osuus ollenkaan alkaa. Terapeutti ”luki”
ajatuksiani ja kertoi myös olevansa tutkinut, autismikirjon asiantuntija – ja hänellä
olisi useita lapsiasiakkaita, joihin kertomani kuvaukset sopivat enemmän kuin
täydellisesti ...
Kiitos Jumalalle, että viimeinkin se ”ovi” aukesi. Tahdomme
pojallemme hyvän tulevaisuuden – ja teemme kaikkemme jotta sitä tulevaisuutta
häiritsevät tai vaivaavat asiat hoidettaisiin. Nyt tuntuu siltä, ettei kaikki
se työ, vaivannäkö sekä malttaminenkaan ole olleet turhaa. Ja kiitos Jumalalle
siitäkin, että Suomessa sinun ei (ainakaan vielä) tarvitse maksaa itseäsi kipeäksi,
saadaksesi tällaisia erikois- hoitopalveluja. Esimerkiksi suomalaisperhe, jossa
isä on Suomen ruotsalaisia ja äiti venäläinen, muutti USA:an – kun luulivat
ettei Suomen lääketiede riitä. Heillä on kaksi pientä autistia – ja rahaa jenkeissä
palanut jo omakotitalon verran...
Joten, jos omalla pojallani on esimerkiksi se autismikirjon
erikoisuus, jossa ääripäät nimeltä ADHD ja Asperger kohtaavat samassa
henkilössä, niin sillekin oireyhtymälle on nykyisin ”lääkkeensä”.
Ja lääkkeistä puheenollen, kehotan jokaiselle lukijallenikin
samaa proseduuria, jota itsekin nykyään aina noudatamme: kaikki tuoteselosteet
käydään edeltä huolella lävitse, ym liittyvä. kokemusperäinen tietoisuus.
Ja sehän ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole ajanhukkaa eikä turhaa –
vaan myös vastuumme vanhempina: olen tästä jo aiemmissa artikkeleissani
kertonut, mutta vielä kerran tuo karu todellisuus, vähän pitemmässä muodossa
...
Sillä, ”Tripedia-rokotteen hyväksynnän jälkeisen käytön
aikana ilmoitettuihin haittatapahtumiin kuuluvat idiopaattinen
trombosytopeeninen purura, SIDS, anafylaktinen reaktio, selluliitti, autismi,
kouristus / voimakas kouristus, enkefalopatia, hypotonia, neuropatia,
uneliaisuus ja apnea (... erityisesti kaksi viimeistä muistuttaa oudosti kotoisesta
sikapiikistä ...). Tapahtumat sisällytettiin tähän luetteloon ilmoittamisen
vakavuuden tai tiheyden vuoksi. Koska nämä tapahtumat on tuntemattoman kokoisesta
väestömäärästä ilmoitettu vapaaehtoisesti, niiden yleisyyttä ei aina voida
luotettavasti arvioida tai selvittää syy-yhteyttä Tripedia-rokotteen
komponentteihin”. (lähde: Sanofi Pasteur Inc., Data on File – 072503)
”Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä Minä
sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina Minun Isäni kasvot,
joka on taivaissa” (Matt. 18:10)
Olli-Pekka Tuikkala
Lähteet:
Raamattu
